*

MattiKarvonen

EU estää elvyttämisen

Talous täytyy saada kuntoon, siitä ollaan yksimielisiä. Säästää vai elvyttää, siinä kysymys joka jakaa mielipiteitä. Toinen tie tuhoaa hyvinvointivaltion mutta toinenkaan tie ei toimi. Turmion tiellä olemme mutta palaan korjauskeinoon vasta lopussa.

Säästötoimet ovat kurjistuspolitiikkaa, joka vaikuttaa negatiivisesti ostovoima. Kurjistuspolitiikka leikkaa julkisia palveluja ja sosiaalietuuksia ja lisää työttömyyttä. Lopputulos on sama kuin sisäisen devalvaation eli suurimittakaavaisen palkkojen leikkauksen vaikutus: Tavallisella kansalaisella on vähemmän varaa käytössä, jolloin kulutus vähenee ja rahaa kiertää vähemmän paikallistaloudessa joka luo kurjuuden ja työttömyyden kierteen.

Tässä ei auta globalisaatiokaan: Jos kuluttajalla on varaa vain kehitysmaissa orjatyövoimaa vastaavissa oloissa työskentelevien heikkolaatuisiin vaatteisiin tai ympäristön ja eläinoikeuksien kannalta haitallisesti tehotuotettuun ruokaan, niin paikallisia tuotteita ja elintarvikkeita on vaikea myydä ja työllistyä näiden piiristä.

Kurjuuden kierre on selviö ja Kreikka on malliesimerkki siitä mihin kurjistuspolitiikka johtaa. Erästä suomenkieltä osaavaa kreikkalaista lainatakseni, jonka kommentin kuulin hiljattain, voisin tiivistää tuloksen: ”Meillä ei ole enää omaa maata. Teillä sitä on vielä vähän jäljellä. Pitäkää kiinni siitä”.

”Mutta kiristää pitää, jotta kilpailukyky kasvaa” jaksaa hallitus toistaa. Mutta minäpä kysyn: Kuinka paljon tarvitsee kurjistaa kansalaistemme elinmahdollisuuksia, jotta kansallinen kilpailukyky jälleen saavutetaan? Onko esimerkiksi Puolan tasoiseksi ”hyvinvointivaltioksi” taantuminen riittävä, vai otetaanko tavoitteeksi Romania? Ehkäpä kyse ei olekaan kansallisen kilpailukyvyn palauttamisesta, vaan globaalien suurtoimijoiden etujen ajamisesta. He ovat tässä pelissä voittajia kun palkkakustannukset laskevat, mutta kuinka tämä toimii pitkässä juoksussa kun kenelläkään koko maailmassa ei ole millä mällätä ja reaalitalous supistuukin globaalisti.

Otsikossa mainitsin elvyttämisen, joten lienee paikallaan siirtyä siihen, kun vastaesimerkillä on nyt osoitettu, että se on se parempi vaihtoehto. Paikallis- ja kansantaloutta ajatellen elvyttäminen on tarpeen. Hyvinvointivaltion mahdollistava kansalaisten laaja osallistuminen yhteiskunnan pyörittämiseen kohenee vain elvytystoimien kautta, ennemmin kuin se että kurjistetaan ja myydään sitten mahdollisimman halvalla ihmisresursseja jättiyrityksille. Tähänhän kiristyspolitiikalla tähdätään.

Elvytyksellä tarkoitetaan tässä seuraavaa: Lisätään rahan määrää kansantaloudessa, jolloin se kiertää ja luo näin ollen mahdollisuuden kysynnälle, jolloin tarjonta voi vastata kysyntään ja syntyy työpaikkoja ja yrityksiä. Toimiva keino lisätä rahaa kiertoon ovat esimerkiksi infrahankkeet eli yhteiskunnan investoinnit. Ne työllistävät luontivaiheessaan ja valmistuttuaan tuottavat lisäarvoa pienemmillä kuluilla kuin ilman niitä, investoinnin määritelmän mukaisesti.

Elvyttävät investoinnit rahoitetaan luomalla lisää pääomaa kiertoon. Valitettavasti meillä ei ole omaa keskuspankkia eikä täten kansallista rahanluontioikeutta. Valtio ei voi täten lainata omalta keskuspankiltaan vaan raha täytyy hankkia muualta. Myymällä valtion omaisuutta tai ottamalla lisää velkaa lapsillemme maksettavaksi käyttäen kumminkin panttina kansallisomaisuuttamme, pohjavesialueita tai mineraaliesiintyimä. Huomattakoon vielä että ulkomaisen velan korkomenot vähentävät kiertävän rahan määrää kansantaloudessa ja lainan elinkaaren mittaisesti arvioiden supistavat taloutta vaikka otettu velka hetkellisesti sitä lisäsikin.

Velkaelvytys kuitenkin olisi mahdollista mutta se ei toimi, koska EU:ssa ollessamme vapaa liikkuvuus syö elvytyksen tulokset. Suomi voi ottaa velkaa ja rakentaa teitä, siltoja ja tunneleita, mutta ei se paikallistaloutta auta, jos työvoima onkin ulkomailta tuotua halpatyövoimaa. Sinne valuvat meidän ottamamme velkojen hyödyt halpatyötä tarjoaviin maihin, mutta velat jäävät lapsillemme. ”Rajat kiinni”, myös ulkomaiselta halpatyövoimalta, vaadittiin Seinäjoella erään itsenäisyysaktivistin toimesta. Hyvin vaadittu, sanon mina ja juurikin itsenäisyys toimivan rajavalvonnan ja täten sisäisen turvallisuuden ylläpidon mahdollistaisi. Maastrichtin sopimuksen mukainen työvoiman ja pääomien vapaa liikkuvuus käytännössä vie hallitukseltamme kyvyn onnistuneesti toteuttaa elvyttävää politiikkaa. Näin ollen, mitäpä muutakaan ministerimme voisivat tehdä kuin leikata julkisia menoja, vaikka salaa ehkä haaveilisivatkin muusta.

Mutta meillä on onneksi elvytyksen ja kiristyksen lisäksi vielä se kolmaskin tie: ITSENÄISYYS ja omalla rahapolitiikalla toteutettu devalvaatio. Tuontitarvikkeiden kuluttajahinnat tietty nousisivat markan arvon laskiessa mutta kotimaisten eivät, mikä parantaisi kotimaisten tuotteiden kilpailukykyä.  Tilanne paranisi ratkaisevasti verrattuna sisäiseen devalvaatioon, jossa kaikkien tulot laskisivat ja vaikutus koko markkinoihin olisi supistavaa. Jos elvyttävää rahaa liikkeelle askisi oma keskuspankkimme, josta meidän ei tarvitsisi maksaa korkoa, tai pantata isänmaatamme eli kansamme elintilaa ja luonnonvarojamme velkojen ehtoina. Ja tämä elvytys todella auttaisi, kun me suomalaiset itse auttaisimme itsemme takaisin toimivaksi ja taloudellisesti vahvaksi kansallisvaltioksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Valtionyhtiöt takaisin, saakeli!

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Hyvä Matti! Oli oikea valinta, että tulit myös IPUn puoluehallituksen jäseneksi.

Ymmärrät talouden suuren kuvion aivan oikein. Ja ymmärtäähän sen jokainen, joka uskaltaa ottaa vastuun ajatuksistaan.

Vai uskooko joku vielä Jyrki Kataista (kok), joka vaati maahan 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa? Tai sdp/kok Juhana vartiaista, joka myös on äänekkäästi vaatinut lisää työvoimaa, jotta talous lähtisi nousuun? Tai uskotteko Juha Sipilää ja Timo Soinia, joiden suojeluksessa eläkeikää on nostettu, jotta saataisiin lisää työvoimaa ja talous lähtisi nousuun?

Miksei se Juha nyt enää houkuttelekaan lisää pakolaisia Kempeleeseen? Asuntokin on vuokraamatta.

Toimituksen poiminnat